16.12.2013

ei ollu häpeetä ennen talenttii

Piti kirjottaa jotain paskaa oman elämän pohdintaa tänne, mutta teksti näytti niin tyhmältä taas ettei sitä jaksanu kattella. Eetu otti noi kuvat, nyysin ja muokkasin kokonaisuudeksi. Tuli tänään hyvä mieli kun ostin joulutorilta käsintehdyn puisen voiveitsen joululahjaksi yhdelle sukulaisille. Ja se oli vain kolme euroa. Niitä myyvät karvalakkipäiset miehet ei osanneet puhua ees suomea, en tiedä mistä maasta ne oli, mutta ne vaikutti jotenkin aidoilta tyypeiltä, jotka oli varmaan jostain kylmästä maasta itsekin kotoisin. Veikkaus toki vain. 

Arvostan niin paljon sitä, että jotkut elää tollasella itsetekemismeiningillä ja jaksaa taistella isoja kasvottomia firmoja vastaan (joiden olemassaolo ärsyttää mua niin, niin ylenpalttisesti), jotka omistaa kohta koko  maapallon. En itse kestä edes kauppojen deodoranttihyllyjä, koska esimerkiksi Unilever, ja sen tsiljoonat Doven, Rexonan ja Axen deodorantit ovat vallanneet koko vitun hyllyn. Ootan vaan sitä, että ne vähätkin (suomalaiset) vaihtoehdot katoo sieltä hyllyn alimmalta riviltä. Toivon että niin ei käy. Kuluttajistahan se on kiinni, mutta ikävä kyllä ihmiset suunnistaa vaan mainosten perässä. Ja Unileverin kokoisella yrityksellä on ikävä kyllä varaa niihin mainoksiin. Suosimalla näitten jättifirmojen tuotteita maailman rikkaimmat vaan rikastuu lisää, tuotevalikoimat köyhtyy, pienyrittäjät ei pärjää ...jne. Tajutkaa se.  ...tulihan sitä tekstiä sittenkin.


Pakko heittää vielä kaks biisiä tähän (joissa on mahtavat lyriikat!!) :

2 kommenttia:

  1. Särmät hioutuu ja ajatukset selkiää ajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ehkä. tai ehkä ne ei koskaan selkiä kokonaan :)

      Poista